torstai 26. syyskuuta 2013

Ahkera postipoika ja sukkia

Meidän postipojalle on tullut töitä. Johtuen minun aktiivisesta sny:stäni. Sain toissa päivänä välimuistamisen, kattokaatten.

 
Posti toi mukanaan kirjelappusen ja tuommoisen avaimenperän, johon saa piilottaa jotain mukavaa. Minä sinne heti laitoin lapsukaisten kuvat, kun samaisena postipäivänä tuli myös iso nippu valokuvia.
 
 
Tämä oli ihana ja roikkuu jo mukana avainnipussani. Kiitos, mahtava sny! =)
 
*****
 
Täällä on välillä tehty jotain linjalla "keep it simple". Eli sukkia lapsille. Ensin valmistuivat Typyn sukat ja heti perään Pikkuveikan omat. Kauhean maanittelun ja lahjonnan jälkeen tyttö suostui omansa laittamaan ehkä minuutiksi jalkaan. Näkee niistä nyt ainakin tuon pitsikuvion.


 
Karkkiraidat
 
malli: omasta päästä, pitsineulekuvio napattu jostain Novitan vanhasta mallista, koko n. 26 (40 s)
puikot: 3,5 mm bambuiset sukkapuikot 
lanka: Novita 7veljestä
 
 
 

 
Piristystä harmaan keskellä
 
malli: omasta päästä, koko n. 22 (40 s)
puikot: 3,5 mm bambuiset sukkapuikot
lanka: Novita 7veljestä
 
 

Olipa välillä kiva tehdä jotain, kun valmistui nopeasti, ei tarvinnut liikaa miettiä ja lopputulos oli taattu. Taidan suihkia sukkia lisääkin tässä syksyn harmaudessa.

sunnuntai 22. syyskuuta 2013

Huopautuu

Typyn ollessa vauva tuli vastaan varsitöppösten ohje. Siis sellaisten, joissa on joustinneuleinen varsi ja huovutettu töppösosa. Silloin ehdin yhden sellaisen väsäämään, mutta siitä tuli kaikkinensa väärän kokoinen. Nyt uusi yritys, kun on uusi käyttäjäkin ja tuollaiselle 4 kk vanhalle ne olisivat syksyksi juuri omiaan, kun kenkiä ei vielä tarvita, mutta jotain lämmintä kyllä.

Mutta nyt siis. Varsi on neulottu seiskaveikasta ihan 1o, 1nperiaatteella. Silmukoita oli 36 kpl. Teräosaan kavensin joka puikolta yhden silmukan pois ja näillä 32 s on neulottu huopautuvasta langasta terät. Lopputulos ennen pesukoneeseen hyppäämistä näyttää tältä.
 
 
Tuo pesukoneessa huovuttaminen on aina melkoista onnen kauppaa ja yhtään ei tiedä millainen lopputulos oikein mahtaa olla. Ensinnäkin, nyt lanka huopui todella hyvin ja lopputulos on tiivis ja tasainen, kaunis sanoisin. Typy "käytti" langan vyötteen ja ihan tarkkaan en nyt todellakaan muista, mikä tuo lanka oli nimeltään. Samo Palett muistelisin, onko sellaista kenties olemassa?!
 
Nyt jos vielä uudet tekisin, niin taas kantapään kerroksia voisi vähentää. Olen saman todennut aiemminkin. Näiden vauvojen kantapäät ovat kyllä niin onnettoman pieniä, että teen aina liian ison kantapään. Tuo isompien sukkien perusohje ei tässä kohtaa kyllä toimi.
 
 
Veikan töppöset
malli: täältä soveltaen
puikot: 3,5 mm bambuiset sukkapuikot sekä 4 mm sukkapuikot
lanka: Novita 7veljestä ja Samo Palett (?)
 
 
Lankaahan sitten jäi sellainen hassunkokoinen nöttönen, mitä ei millään jaksanut tunkea takaisin kaappiin jo ennestään paljouttaan pursuaviin lankalaatikoihin. Siitä syntyi virkaten sitten tällainen.
 
 
Taakse ompelin palan muovikassia ja ei kun pesukoneeseen.
 
 
Ulos tuli tällainen:
 
 
Ja kodin se löysi minun uuden teekannun alta. Mä olen löytänyt kanssa viimein kirpputoristelun. Tai ainakin aina silloin tällöin tulee piipahdettua ja jotain löydettyäkin. Tällainen lähti mukaan jokin aika sitten ja nyt minullakin on oma teepannu. Ja sille alunen. =)
 
 
Tässä vielä pullantuoksuisia tunnelmakuvia. Nuuh nuuh, maistuis varmaan teillekin =).
 
 
Mukavaa viikonlopun jatkoa kaikille ja syksyisen pirteää viikon alkua!
 
Toivoopi Tiina

perjantai 6. syyskuuta 2013

Syksy saapui...

Hyvää ei tällä kertaa tarvinnut edes odottaa. Nimittäin eilen ovikello soi, ja kerkesin jo kirota meille tulossa olleen sähkärin, kun nimenomaan oli sovittu, että ei soita ovikelloa, koska lapset ovat päiväunilla. Kiukku haihtui kyllä nopeasti, koska siellä olikin postimies mukanaan tämän kuun sny-paketti. Sanoi, että ajatteli kysyä, josko meillä oltaisiin kotona niin ei tarvi sitten postista erikseen lähteä hakemaan. Ihana ihana posteljooni. Eivätkä edes lapset heränneet! =)
 
 
 
Paketista paljastuikin kaikkea ihanuutta. Erityinen superihanuus on vyyhti Pirtin kehräämön karstalankaa ja sen kaveriksi paketista paljastui kerällinen ihan juuri samansävyistä Jannea. Jannea olen joskus neulonutkin, mutta tuo karstalanka on ihan uusi tuttavuus. Ehdottelit, että jos näistä vaikka pipon taikoisi. Saas nähdä, minun silmiini tuo lanka alkoi heti kuiskutella virkkaustuulia =). Lisäksi paketista ihana käsinkirjoitettu kirje, herkkuja itselle ja vähän muillekin ja nenäliinoja. Toivottavasti niitä ei tosiaan liikaa tarvittaisi (kuten kirjoitit). Meillä on kyllä flunssakausi korkattu, lapset ovat sairastaneet viimeisen viikon putkeen. Peräkkäin tietenkin. Pienempi sai oikein keuhkoputkentulehduksen ja mä olen nyt sen rohinaa kuunnellut viikon. Nyt onneksi jo helpottaa.

 


Mutta katsokaatten vielä tuota ihanuutta. Ihanaa lankaa ja mitkä upeat syksyiset värisävyt! Kiitos sinulle SNY-ystäväni, onnistuit tosiaan ilahduttamaan minua tämän kuun paketillasi! Kiitoskiitoskiitos!