Terapiaa

Käsitöitä valmistuu täällä tasaiseen tahtiin, mutta aikaa ja jaksamista siihen, että toisi ne tänne blogiinkin ihmeteltäviksi, ei oikein tunnu löytyvän. Mutta tämä on pakko esitellä, kun minusta tämä on niin ihana. Ja siihen liittyy niin paljon kaikkea. Rakkautta, toivoa, pelkoa, iloa, surua, odotusta.

Pidemmittä puheitta, Typyn sängynpeitto.

Tämän laitoin koukulle jo viime keväänä. Niinä pitkinä päivinä, kun makasin kotona sairaslomalla ja toivoin, että vauva ei ihan vielä maailmaan ponkaise (joo, ei ponkaissut, ei meinannut tulla, vaikka avitettiinkin ihan riittävästi). Ihan kuin olisi ollut jokin aavistus jossain, että nyt täytyy näitä hempeitä tyttövärejä viljellä, että sitä rinsessa-aikaa ei uuden vauvan kanssa enää eletä. Pojan jötkäle tuskin innostuisi tästä ;).

Noiden palojen virkkaamiseen liittyy myös tuon vauvan odotuksen lisäksi paljon muita tunteita. Niitä olen tehnyt autossa, kun olemme matkanneet kuulemaan Typyn lastenreumadiagnoosin. Sellainen nimittäin hänen kohdalleen viime huhtikuussa myös osui. Oli tämän äidin elämän onnellisin ja onnettomin viikko, kun Typyn diagnoosi tuli ja toisaalta Pikkuveikka syntyi ja sai hänet syliin viimein.

Palat olivat pitkän aikaa pinossa tuolla hyllyssä, jotenkin niihin tarttuminen tuntui tosi vaikealta. Mutta lokakuussa otin itseäni niskasta kiinni ja pala palalta alkoi peitto rakentua. Varmaan mielikin jotenkin rakentui siinä samalla ja askel eteenpäin kaikkien asioiden kanssa on menty. Pikku hiljaa.

Terapiapeitto

malli: omasta päästä, palojen yhdistäminen tehty Novitan kesäkäsityöt-lehden ohjeen mukaan, paloja 9*5 kpl= 45 kpl

puikot: 4 mm virkkuukoukku (Novita) 

lanka: Novita 7veljestä, tausta ohutta v.pun. fleecekangasta 

 

Lanka oli Novitan seiskaveikkaa ja pari kerää on vielä varastossa, jos tähän peittoon tulee tehtyä jatkoa siinä vaiheessa, kun sänky levitetään täyteen mittaansa. Kiinnitin peitolle "vuorin" fleecekankaasta. Mä en tykkää, että lakanat näkyy läpi (joo, perfektionisti pilkun viilaaja, tiedetään) ja toisaalta ryhdittää peittoa kivasti.

 

Tällaisia käsityökuulumisia tällä erää. Mukavaa viikonloppua kaikille! Tämä äiti saa huomenna vapaa päivän ja suuntaa tänne, niin kuin varmaan aika moni muukin...

 

~Tiina~